lauantai 23. toukokuuta 2015

Vapaapäivä!

Hohoo! En uskonut, että se olisi vähään aikaan mahdollista, mutta kyllä! Minulla oli eilen vapaapäivä! No, ainakin iltaan asti, jolloin kuitenkin olin töissä normaalisti ravintolassa :D

Siitä tiedon saaminen tosin tulin sen verran nopsaan, etten oikein ehtinyt suunnitella mitään sen ihmeempiä, joten päätin mennä Joyn ehdotuksen mukaan ja käväistä tutkimassa Duartin Linnaa. Hyppäsin siis aamulla bussiin ja pyysin kuskia jättämään minut linnalle vievän tien risteykseen, josta kävelin n. 3km matkan linnalle. Vettäkään ei periaatteessa satanut, sellaista kastelevaa tihkua kyllä tuli jonkin aikaa, tuulen mukana..

Pääsin kuitenkin perille pitkälti kuivana. Linna on pienempi kuin miltä se mereltä käsin näyttää. Ja koska en ole museo-ihminen, 6 puntaa oli mielestäni melkoista ryöstöä, mutta ehkä se menee hyvään tarkoitukseen. Ehkä. En kysynyt.
Kiertelin siis linnassa ja sen ymäristössä amerikkalaisturrejen kanssa, ja suklaakakulla ja kahvilla linnan kahvilassa. Vapaapäivän kunniaksi, ja koska edessä olisi vielä vähintäänkin kaksinkertainen kävelymatka linnalta Craignureen. Tunnin vietettyäni linnan alueella suuntasin siis Craignureen. Olin varustanut itseni uimakamppeilla ja suuntasinkin "kylpylä"hotellille uimaan. Paikan päälle päästyäni altaassa oli pyörimässä pari muksua, joten päätin aloittaa saunassa rentoutumalla. Sieltä kun ulos tulin, ei altaassa ollut kuin yksi heppu, joka sekin lähti aika pian. Sain siis altaan täysin itselleni ja sain uida jonkin aikaa kaikessa rauhassa nauttien omasta ajasta. Sitten paikalle pyyhälsikin pari ihmis ttä lastensa kera, joten totesin, että on minun aikani poistua, ja meninkin istumaan ulkoporealtaaseen hetkeksi, minkä jälkeen suuntasin vielä uudestaan saunaan ja höyryhuoneeseen. Sitten aloinkin olla aika kypsää kauraa. Lähes 10km kävelyä, tennareissa, ja uinti päälle sai kyllä aikaan aika höpön fiiliksen. Hotellilta kävelin vielä puolisen kilometriä takaisin Craignureen.

Ensimmäiseksi suuntasin Spariin. Halusin täydentää omia ruokavarastojani; yogurttia, hedelmiä ym, mitä tänne ei tilata, joten olen päättänyt että ostan niitä, kun satun kaupan läheisyydessä olemaan. Sparin kassalla tapasin viimeinkin saaren toisen suomalaisen, josta minulle on kerrottu. Tunnistin aksentista, ettei ole ainakaan paikallinen, mutta en alkonut heti suoltamaan suomea ja kyselemään. Olinkin siis perussuomalaisen hienovarainen ja tarjosin maksaessani korttini niin, että hän pääsi lukemaan nimeni. Ovela suunnitelmani toimikin, ja hän kysyikin, että olenko suomalainen. Se oli eka kerta kun puhuin suomea tänne saapumiseni jälkeen, jos muutamia lauseita Obille ei lasketa.. Joka tapauksessa, hänkin oli kuullut minusta ja heidän oli tarkoitus tulla käymään hotellilla jonain päivänä. Ovat kuitenkin muuttamassa pian pois saarelta, jolloin jään ainoaksi edustamaan lajiani :D

Kaupan jälkeen kävin Sandran suosittelemassa kahvilassa istumassa ja juomassa kupin kahvia. Tämän jälkeen suuntasin paikalliselle kirppikselle kiertelemään ja tutkimaan. Valitettavasti minulla ei taida täällä löytyä käyttöä kultaisin paljettein koristelluille korkokengille... Vai? Kirppiksen jälkeen kello oli neljä, mikä tarkoitti sitä, että kestäisi vielä tunnin ennen kuin lautta olisi Craignuressa ja siitä vielä hetki ennen kuin bussi pääsisi lähtemään. Minulla oli kyllä paluulippu jo ostettuna, mutta parin punnan menetys ei olisi paha, jos pääsisin aiemmin kotiin. Päätin siis kokeilla liftausta! Olen aina halunnut liftata kyydin! No, eipä onnistunut... Ilmeisesti uskottavuuteni liftarina ei ollut tarpeeksi korkea, koska en ollut vaelluskengissä ja iso rinkka selässä vaan tennareissa ja kauppakassi sekä käsilaukku olalla :D plus se tuntui tyhmältä. Vartin ja noin puolen tusinan auton jälkeen päätin suosiolla suunnata Visitor Centeriin odottamaan kiltisti bussia.

Hotellilla olin noin 17:50, joten illallinen kiireellä napaan ja vaatteiden vaihto. Valmis olin puolessa tunnissa ja suuntasin työvuorooni, joka oli todella jees! Tuttuja asiakkaita, joiden kanssa höpötellä, moni viimeistä iltaa hotellissa, joten fiiliskin oli vähän sellainen. Työvuoron päätteeksi istahdin ulos patiolle nauttimaan illan hämärästä ja kupista kuumaa teetä yhdessä Chilly- kissan kanssa, joka hiipi ulos Paulin huoneesta ja jäi epäluuloisesti katselemaan minua. Erittäin hyvä päivä siis.

Tänään hotelli tyhjeni, toki tulee uusia asiakkaita myöhemmin päivällä, mutta huoneisiin ja mökkeihin oli tehtävä loppusiivoukset. En ole järisyttävän tehokasta ja taitavaa kuvaa itsestäni Joylle antanut huoneiden siivouksessa, mikä on sangen ärsyttävää! Inhoan tehdä virheitä, joten olen kireä kuin viulun kieli aina aamuvuoroissa, kun joudun työskentelemään huoneissa hänen kanssaan. Ja koska stressaan ja pelkään, että teen jotain väärin, keskittymiseni herpaantuu, mikä huomataan ja siitä tulee sanomista. No, ehkä tämä tästä, on vasta toukokuu... Toisaalta, on jo toukokuun loppupuoli.

Tänään Joy3 (kaupanpitäjä) ja miehensä Bryan pitävät grilli-illan. Minut on kutsuttu, mutta en tiedä yhtään pääsenkö... Siitä ehkä keskustellaan illallisella, jonka muuten kokkaan minä! Paras mennä laittamaan padat tulille! :)

tiistai 19. toukokuuta 2015

"Kiirettä" pitää!

Lauantai 16.5.

En jaksa käsittää, kuinka nopeasti aika menee... Mutta niinhän sitä sanotaan, että aika juoksee, kun on hauskaa! Tai jotain sinnepäin.. :D

Viime viikolla pääsin vihdoinkin käymään Jamesin ja Sandran luona Carsaig Housessa.
Nyt vaan porukka kasaan ja vuokraamaan kyseinen mesta, on meinaan aika hulppee! ;) Oma ranta ja kaikkea! James ja Sandra ovat kyseisen paikan "talonmiespariskunta". He huoltavat ja vastaavat talosta ja asuvat täällä vuoden ympäri, talon omistaja kun asuu jossain muualla ja käy vain silloin tällöin, kerran pari vuodessa. Mullilla ja Pennyghaelissa varsinkin on "ongelmana" se, että ihmiset ostavat tai rakennuttavat tänne talon, mutta käyttävät sitä vain muutamia viikkoja vuodesta, loppuajan se seisoo tyhjillään. Niitä voisi verrata meidän kesämökkeihin, mutta ei kuitenkaan. Kyseiset ihmiset vievät paikallisilta tontit ja varsinkin nuorilta mahdollisuuden ostaa tai rakentaa talon niin, että voisivat perustaa perhettä ymym., joten he joutuvat muuttamaan muualle. Plus kyseiset loma-asukkaat eivät niinkään anna mitään kyläyhteisöille, koska eivät käytä niitä vähäisiäkään palveluja, joita saaren kylät tarjoavat.
Joka tapaksessa, Carsaig House oli aivan mieletön. Kävin Mollie the Collien kanssa lenkillä rannassa fiilistelemässä ja en voinut olla ihmettelemättä, miksi joku EI haluaisi asua täällä aina?
Perjantaina kävin Obanissa kiertelemässä ja etsimässä uusia farkkuja, sillä nykyiset hieman roikkuvat... No such luck! Nettikaupat kutsuvat siis. Ostin myös ainekset Sirun jo perinteiseen punajuuripiirakkaan, jota itse ensimmäistä kertaa leivoin. Ja ihan onnistuneesti, vaikka itse sanonkin! 

Tällä viikolla olen ollut parina aamuna aamiaisvuoron sijasta siivoamassa huoneita, koska Joyn mielestä minun kuuluu saada kokemusta myös siitä, ja olen aivan samaa mieltä.
Tiistaina Joy ja Paul lähtivät päiväksi Obaniin, joten hotelli oli oudon hiljainen. Myös keskiviikkona oli osittain erilaista, sillä Paul oli poissa koko päivän päivävenereissulla. Keskiviikko ja torstai ovat olleet aivan upean aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä, joten olen nauttinut ulkoilmasta ja auringosta. Olen jopa saanut vähän rusketusta pintaan :)
Torstaina oli myös jälleen kylätalolla bileet. Barbeque tällä kertaa. Nyt tosin oli vähän vähemmän osallistujia kuin Curry- illassa. Itse menin käymään siellä töiden jälkeen joskus ennen kymmentä, ja puoleenyöhön mennessä kaikki olivat lähteneet, Joy2 ja minä olimme ainoat jäljellä paikan sulkijaa lukuunottamatta. Paul ei tällä kertaa tullut mukaan, koska käsky kävi, että jonkun oli jäätävä hotellille, koska meillä on asiakkaita. Plus viime vuonna hänelle kävi jokseenkin hassusti (asiaan liittyi viski ja kotiin kantaminen), joten tänä vuonna tuli kielto... Sinänsä ymmärrettävää, asiakkaiden suhteen, muun suhteen... noh, näitä sattuu itse kullekin, eikö? :D
Kuun lopussa on seuraava iltama, "Bingo and Burgers!" Olisi aivan mahtavaa päästä pelaamaan bingoa, mutta taidan olla töissä :D Bryan lupasi, että syksyllä ennen kuin lähden, pidetään Bingo and Smashed (humala)- ilta! :D

Sateiset päivät ovat aamutöiden ja Obin kanssa lenkkeilyn (olemme olleet tätä päivää lukuunottamatta melko onnekkaita emmekä ole kastuneet!) jälkeen kuluneet leffoja katsoessa. Paul kaivoi minulle jostain kaapin uumenista DVD- soittimen ja lainasi minulle joitain "sivistäviä" elokuvia kuten Snatch, Robocop (uusi versio) sekä Braveheart. Eilen Braveheartia katsoessani shoppailin myös ensimmäistä kertaa täällä netissä ja tilailin Bootsilta erinäköisiä kauneus ym. tuotteita muun muassa proteiinijauhetta ja vanulappuja :D

Tänään on ensimmäinen kerta lintubongareiden jälkeen, kun hotellin kaikki huoneet ja mökitkin tulevat täyteen, joten ensi viikosta tulee aika kiireinen. Mikä on ihan jees! Paitsi jos hermot kireilevät eräillä meistä.. 

Leppoisa elämä ja rutiinit eivät tunnu täällä yhtään pahalta! Ennen ajattelin kauhulla, kuinka päivät vain sujahtivat ohitse jokainen edellisen kaltainen ja aika vain kului nopeasti. Nyt, vaikka päivät toistavat toisiaan melko lailla, se ei tunnu enää yhtään pahalta. Elän pitkälti sitä elämää, jota haluan enkä vain odota, että pääsisin tekemään niin. Äsken vietin hyvän 15-20 minuuttia haliessa ja leikkiessä koiran kanssa, ja huomaan ajattelevani, voiko parempaa ollakaan? Olisin voinut vain jatkaa sitä koko päivän! Välillä sitä huomaa, miten pienet asiat (tai no, Obi painaa varmaan 30-40kg) tekevät onnelliseksi!

Nyt pitäisi kai löytää se varteenotettava poikamies, jotta tänne voi jäädä, eikö? ;D


Tiistai 19.5.
Ohuuuups! :D Piti julkaista tuo teksti tosiaan jo lauantaina mutta, koska kuvien lataaminen kesti ikuisuuden netin pätkimisen takia, päätin jättää sen myöhemmäksi, ja kuinkas sitten kävikään... 3 päivää vierähti! :D

Noh, eipä tässä muutamassa päivässä paljon ihmeellisyyksiä ehtinyt käydä.. Lauantai-ilta oli ravintolassa hyvin hiljainen, mikä oli vaihtelua edellisen paikan viikonloppuihin. Sunnuntaina aamuvuoron jälkeen lähdin poikkeuksellisesti yksin lenkille, sillä Paul oli jo käyttänyt Obin lenkillä. He tulivat takaisin juuri, kun itse suuntasin ulos. Halusin tietää kauan minulta kestäisi kävellä Carsaig Houseen Jamesin ja Sandran luo, ja koska olin ladannut puhelimeeni sovelluksen, joka ottaa aikaa ja mittaa matkan päätin kokeilla. Alku ei sään puolesta vaikuttanut lupaavalta, joten ajattelin, että käännyt takaisin, jos alkaa tuntua siltä. Mitä vielä! Carsaigiin vievä tie nousee melkoiselle kukkulalle/mäelle/pienelle vuorelle, joten puolessa välissä minulle tuli tietenkin kuuma ja aurinko alkoi paistaa. Jätin siis osan vaatteistani tien poskeen puun juurelle. Matkaa yhteen suuntaan oli n.6,5km ja minulla vierähti tunti. Perille päästyäni istuin vähän aikaa ehkä puolisen tuntia jos sitäkään Sandran kanssa jutellessa, koska James oli koirien kanssa lenkillä. Ehdin hänetkin kyllä nopeasti nähdä ennen kuin lähdin kapuamaan kotia kohti. Carsaigista tultaessa tie mäen harjalle on pikkuisen jyrkempi ja minulle tarjottiin kyytiä, koska he olivat lähdössä ulos joka tapauksessa. Kieltäydyin kuitenkin kohteliaasti ja kapusin ylämäen. Ja koska en ollut vielä riittävän loppu kapuamisen jälkeen, päätin hölkätä osan matkasta! Tykkään kulkea Carsaigin tiellä, sillä se on ruuhkattomampi, joten Obin kanssa voi kulkea vähän vapaammin, kun ei tarvitse väistellä autoja yhtä paljon. Samoin sillä on hyvä pätkä tasaista ja loivaa alamäkeä, jolla olen nyt pari kertaa haastanut itseni hölkkäämään. Tällä kertaa, kun ei ollut koiraa mukana pysähtelemässä joka välissä, sain hölkkäiltyä hiljakseen yli 2km pätkän, mikä on varmaan henkilökohtainen ennätys jollei ikinä niin ainakin todella pitkään aikaan! Kaiken kaikkiaan aikaa koko n. 13km reissuun meni vajaa 3 tuntia, ja minä olin kotiin päästyäni väsynyt mutta onnellinen! Noin 10 minuuttia kotiin pääsystäni alkoi sataa ja sitten satoikin koko loppupäivän.

Maanantai alkoi aika hiljakseen, aamiaisella oli vain 5 asiakasta, joten aloitin vasta 8:30. Otimme Joy2:n kanssa tänäkin aamuna hoitaaksemme huoneet, sillä niitä oli vain kolme ja kyseessä oli vain huoneiden siistiminen, sillä asiakkaat eivät ole vielä lähteneet hotellista kokonaan. Joy ja Paul lähtivät Tobermoryyn, sillä Joylla oli hammaslääkäriaika. Me jäimme siis Tonyt, Joy2:n ja Obin kanssa Pennyghaeliin. Kävin Obin kanssa lenkillä ja samalla etsimme sunnuntain pitkällä lenkilläni pudonnutta hansikasta. Löytyi. Tämän jälkeen pesin pyykkiä ja katselin Prometheus- leffan ja äkkiä kello olikin jo sen verran että tarvitsi laittaa itseni iltakuntoon. Söimme illallisen ja aloimme valmistautua ravintolan avaamiseen. Avasimme eilen poikkeuksellisesti puolisen tuntia aiemmin. Illan aikana oli kaikenkaikkiaan 17 asiakasta, joka oli jo ihan kohtalaisen kiireinen ilta, mikä oli ihan jees! Ilta meni ihan suhteellisen hyvin, tiski vähän ehti kasaantua, koska salissa riitti kuitenkin puuhaa kahdelle, ja Tony kokkasi. Myös yksi pieni lipsus, alkuruokien unohdus, aiheutti pienen ylimääräisen viivytyksen ja vähän stressiä, mutta kaiken kaikkiaan minusta se oli hyvä ilta!
Tämä päivä on ollut aika leppoisa tähän asti eikä ainakaan vielä ole kuin muutama asiakas illaksi. Nyt taidan ottaa päiväunet!

Kuvien lataaminen ottaa nytkin iäisyyden, joten lisäilen niitä joskus erikseen..



keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Vain elämää

Toukokuu. Tasan kuukausi siitä, kun saavuin Pennyghaeliin. Niin se aika vaan menee nopsaan. Tämä biisi on jotenki tämänhetkisen fiiliksen tunnusmusa!


Siinä köllivät auringossa
Vappukin oli ja meni. Sitä ei oikeastaan huomannut täällä mitenkään, sillä täkäläiset eivät tosiaan juhli sitä. Tai ainakaan tällä Mullilla sitä ei juhlita, näin Paul minulle kertoi kun kysyin. Sama pätee juhannukseen. Too bad :D Vappuaatto valkeni aurinkoisena, ja koska meillä ei ollut asiakkaita hotellissa, ei tarvinnut tehdä aamiaisvuoroa, joten pystyin lähtemään heti 9:ltä bussilla kohti Fionnphortia, Ionaa ja Staffaa.
Fingal's Cave

Olin aikonut viettää koko päivän Ionalla, mutta Fionnphortin satamaan päästyäni keksin kuitenkin lähteä Staffa- retkelle. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, vaikkakin kalliiksi. Ja jälkeenpäin sain kuulla, että olisin saanut sen ilmaiseksi, jos olisin sanonut, että työskentelen hotellissa. Noh, toisaalta se oli sijoitus yksityisyrittäjiin enkä niin kovasti rahaa täällä käytä. Venematka Staffan pienelle saarelle kesti n. 45 minuuttia. Oli melko tuulista ja jonkin verran pärskeitä lenteli veneen kannelle, ihan mahtavaa! :D Staffa on basalttisaari ja kuulemma useita miljoonia vuosia vanha. Siellä sijaitsee myös kuuluisan skotlantilaisen jättiäisen Fingalin luola. Saarella vietimme tunnin tutkimassa, minkä jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin Fionnphortiin. Usea meistä kuitenkin jatkoi vielä Ionalle, ja samat tyypit heittivät meidän veneellä sinne, joten meidän ei tarvinnut erikseen maksaa lauttamatkaa. Saimme tai ainakin osa meistä sai myös lauttaa varten paluulipun, en tiedä oliko tavanomainen tapa vai yksittäinen kerta. Ihan sama oikeastaan, minä säästin 5 puntaa! :D
"Luutnantti Lunni"
Iona on pieni saari, jolla sijaitsee n. 200 asukasta. Se on suosittu matkailukohde sekä pyhiinvaelluskohde, sillä siellä sijaitsee yksi Länsi-Euroopan vanhimmista luostareista. Kyseisen toiminnan perusti St. Columba 500- luvulla ja siellä on aikanaan kirjoitettu Book of Kellsiä, joka tänä päivänä löytyy Dublinista, Trinity Collegesta. Viikingit tosiaan aikanaan ryöstivät luostarin ja murhasivat useita munkkeja ja tekivät mitä viikingit nyt tekivätkään. Itse en vielä käynyt luostarissa, sillä minulla oli aikaa saarella vain vajaa pari tuntia, joten en halunnut tuhlata sitä sisätiloissa. Varsinkaan, kun en ole mikään kovin innokas museoihminen, mutta haluan kuitenkin tutustua paikkaan rauhassa. Sisäänpääsy nimittäin maksaa :P Luostarista voi lukea lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Iona_Abbey. Loppupäivä sujuikin sitten melko rauhallisesti päivällisen ja työn merkeissä.

Viikonloppu oli ”Bank Holiday”- viikonloppu eli maanantai oli pyhäpäivä. Ja sen näkyi joissain asioissa, ihmiset olivat viikonloppulomilla ja Craignuren Spa oli kiireinen. Menimme sunnuntaina Paulin kanssa taas uimaan mutta tällä kertaa ”uimahalli” oli aika täynnä, joten uimisesta ei tullut oikein mitään. Kun sanon uimahalli, tarkoitan oikeasti hotellia, jolla on yksi uima-allas :D Se sitten piti jakaa kymmenen muun kanssa ja niistäkin puolet oli lapsia, joten pärskeitä ja mekkalaa oli ihan riittävästi.. Uinkin siis vain pari altaan mittaa ja karkasin saunaan :D Sunnuntai oli myös Paulin syntymäpäivä, ja vaikka ollaan tunnettu vasta vähän aikaa, tuntui vähän pahalta, kun ei ollut korttia tai lahjaa tai kakkua tai mitään mitä antaa! :D Työvuoron jälkeen kilistimme kuitenkin Paulin kanssa hänen uuden ikävuotensa kunniaksi.
Tämä alkuviikko on sujunut melko tavanomaiseen tapaan, ei mitään sen ihmeempiä ole tapahtunut. On alkanut muodostua tietynlainen rutiini elämään, mikä on ihan jees; aamulla ylös ja aamiaisvuoro, sitten ruokasalin siivoaminen, Joyn auttaminen jos hän tarvitsee apua, lenkki Obin kanssa, pööpöilyä päivälliseen asti riippuen siitä, millainen sää on, päivällinen yhdessä ja sitten iltavuoro, jonka jälkeen nukkumaan. Elämä on aika leppoisaa, vaikka töitä onkin lähestulkoon se 7 päivää viikossa. Ensimmäisen palkkanikin pitäisi tulla kohtapuoleen, en vain tiedä, miten se oikein maksetaan minulle. En ole antanut tilinumeroa, mutta en ole myöskään avannut tiliä täällä.. Sekki?
Iona Abbey

Tänään sain vapaa-aamun, sillä eilinen ilta oli sen verran hiljainen, että annoin Paulin mennä omaan huoneeseensa tekemään mitä lystäsi, pärjäsin aika hyvin koko illan yksin. Tekemistä ei ollut kahdelle, mutta yksin ei ehtinyt erityisemmin seisoskella. Hyvä niin. Oli ”myöhäinen” iltavuoro, sillä viimeiset asiakkaat tulivat puoli yhdeksän aikaan. Koska annoin Paulille rennon illan, hän teki aamuvuoron joten sain nousta, kun halusin. Koska en halua kuitenkaan kyhjöttää huoneessani yksin koko ajan vaan olla osa porukkaa, autoin aamiaisen loppumisen jälkeen ravintolan ja hotellin kuntoon laittamisessa. On vaikeaa ajatella tätä työnä ja vaikka minulle maksetaankin tekemästäni työstä, en voi vain seistä kädet taskuissa ”työajan” ulkopuolella, kun muut touhuavat ympärillä. Joitain asioita ei vain voi mitata rahassa. Tulin tänne tutustumaan ihmisiin, olemaan osa yhteisöä ja näkemään, millaista on pyörittää pientä hotellia. Ansaitsen ylläpitoni ja toivottavasti rahaa jää säästöön niin, että voin matkustella vähän sitten, kun tämä pesti päättyy. Ja ehkä maksaa kotona uuden takuuvuokran :P


Viikon kuluttua on taas Pennyghaelin kyläyhteisön järjestämät iltamat, BBQ- ilta tällä kertaa. Saa nähdä, ehdimmekö sinne tai päästääkö Joy minua ja Paulia sinne, sillä viime vuonna Paul taisi pikkkkkasen nauttia liikaa viskiä poikain kanssa :D noh, sattuuhan noita!