St. Patrick's Day

Niinpä niin, Pyhän Patrickin Päivä lähenee. Sehän on 17.3. eli ensi lauantaina! Koko Irlanti juhlii sillloin, ja mekin menemme katsomaan kaupungin hulinaa. Corkin keskustassa järjestetään kuulemma jos jonkin moista tapahtumaa, ja on varmasti ainutlaatuinen kokemus päästä osallistumaan. Joka kaupunki ja pienet kylätkin järjestävät paraatin. Dublinin on suurin, mutta uskon Corkin paraatinkin olevan näkemisen arvoinen! Irlannillahan on itsenäisyyspäivä, joka sattuu olemaan 6.12. ja St. Patrick's Day on maan kansallispäivä ja juhlitumpikin ilmeisesti ja maailmanlaajuisesti tunnetumpi, kun taas vertaa esim. jenkkien itsenäisyyspäivään 4.7., joka on iso juhla siellä.. Omaksi ilokseni tällaisia huomioin :D Vielä ei olla ehditty hankkia kaikennäköisiä vihreitä tai oransseja menninkäis- ja irlantioheistuotteita, mutta myöhemmin viikolla ehdottomasti!

että tällaista.

Vähintään vihreä menninkäishattu on ostettava hattukokoelmaani.

Viime viikko meni lähinnä koulussa ja koulutehtäviä vältellessä. Elämä ei siis siinä suhteessa ole muuttunut.. Viikonloppuna sitten tapahtui vähän enemmän. Perjantai- iltapäivä meni onnellisesti kaupungin hälinässä ostoksia tehden. Tarvetta olisi kevättakille, mutta en vielä löytänyt haluamaani. Tarvitsemai farkut kuitenkin löytyi eikä hintakaan ollut päätähuimaava (16e) ja ostin jopa kokoa pienemmät kuin kotona olisin ostanut! Täällä koot ovat isompia ja on täällä myös isokokoisia ihmisiäkin. Toisaalta, löytyvät täältä ihan perus H&M, Only, Vero Moda ym., jotka myyvät sitten varsin pienehköjä kokoja, suurimmillaankin... Mutta ihmiset täällä tuntuvat olevan hyvin itsevarmoja. Kaikki ovat sinut itsensä kanssa ja tekevät juuri niinkuin itse haluavat, tai ainakin siltä on vaikuttanut. Perjantai-iltana sitten vietimme isommalla porukalla "Cooking Day":tä. Ideana on, että jokainen valmistaa jonkin pää- tai jälkiruuan omasta maastaan. Täällä on vähän vaikea löytää ruisjauhoja.. Itse olin ekaa kertaa mukana ja olin vähän ulalla, mitä sinne pitää viedä ja kuinka paljon, joten en ehtinyt valmistaa mitään. Löysin kaupungilta kuitenkin raparperipiirakan, jonka vein tuomisenani, ja se teki ihan kauppansa! Tarjolla oli jos jonkin moista sapuskaa; focacciaa, makaronilaatikkoa, ranskalaisia perunapihvejä, espanjalaista munaperunasipulipaistosta, amerikkalaista omenahyvettä ja kaikenlaista muuta herkkua! Söimme todella hyvin, voin sanoa! Ruuan laskeuduttua lähdimme naapuriasunnon ranskalaisten bileisiin, joissa ilmeisesti oli teema, mutta vapaaehtoinen. Tytöt olivat pukeutuneet pojiksi ja pojat tytöiksi. Ja voi että minkä näköisiä olivatkaan! Useat olivat oikein kunnolla panostaneet, pinkkejä tekokynsiä myöten. Ihan huikeaa! Kuulemma ranskalaiset ovat järjestäneet samankaltaisia juhlia ennenkin. Mitä se sitten kertoo ranskalaisista... Espanjalaiset sanovat, että ranskalaiset ovat "sensuroitu ilmaisu" ja ovat enemmän kosketuksissa feminiinisyytensä kanssa (sarkastisesti ilmaistu).

Lauantaina suuntasimme Hannan kanssa Cobhiin, minä toisen ja Hanna ensimmäisen kerran. Huhtikuussa Titanicin uppoamisesta tulee täyteen 100 vuotta. Saavuttuamme Cobhiin, kaupunki vilisi elämää ja juna-aseman vieressä oleva Heritage Centre kuhisi ja pihaan oli pystytetty oikein teltta, jossa tapahtui.. jotain. Lapsille oli myös karuselli. Kuulemma Cork:ssa juhlitaan Titanicia enemmänkin, mistä yksi opettajamme on varsin pöyristynyt. Se on kuin juhlisi syyskuun 11. Jänniä asioita täällä.

Kiertelimme aikamme, katsastimme upean St. Colmanin katedraalin, kävimme lounaalla, jonka nautimme ulkoterassilla! Maaliskuun 10. ja nautin lounaan terassilla. Päivän päätimme "tuksujuna"- ajeluun, eli siis sellaiseen sightseen- junakierrokseen. Tämän jälkeen suuntasimme oikealla junalla takaisin Corkiin. Illalla oli sitten tiedossa kana ja viini- päivällinen espanjalaisittain. Nichole kutsui minut mukaan eräiden espanjalaisten luokse syömään ja sen jälkeen suuntasimme keskustaan tanssimaan. Minulla ei ollut hajuakaan, mistä oli kyse eikä tainnut olla Nicholellakaan. Sinne siis vain! Jo asunnon ovelta tulvahti herkullinen tuoksu. Lyhykäisyydessää, espanjalaiset kokoontuvat ilmeisesti joka lauantai Alejandron luokse ja tämä kokkaa kanaa ja tarjoaa viiniä. Tai kanasta ja viinistä piti maksaa 5e/hlö, jonka Nicholen kutsunut henkilö oli unohtanut mainita.. Mutta voi veljet, kuinka hyvää se kana oli!! Se oli mureaa ja mehukasta. Alejandro oli ilmeisesti kypsyttänyt sitä uunissa vaikka kuinka kauan, sillä liha irtosti luista pelkällä hipaisulla. Kaikki tähän mennessä syömäni kana, itse valmistettua ei lasketa, on ollut todella kuivaa, joten tämä oli sellaista herkkua! Kokki sanoi, että salaisuus on se, että hän juottaa ensin kaikille paljon viiniä ennen kuin tarjoaa kanan, jolloin se varmasti on hyvää! :D Asiaan kuuluvasti taustalla pyöri jalkapallopeli ja välillä huudot asunnon sisällä kohosivat varsin korkealle. Kyllä oli hauska ilta! Illan aikana espanjalaiset kaivoivat jostain jotain kirkasta juomaa.. En vieläkään oikeastaan tiedä mitä se oli, mutta kuulemma todella vahvaa :D Minä ja Nicholekin saimme maistaa. Juoma oli muistutti melko paljon vodkaa, mutta siinä oli pehmeämpi jälkimaku ja oli oikeastaan ihan hyvää. Kipattuani puolikkaan shotillisen, joka minulle tarjottiin kuulin jonkun huudahtavan jotain suomalaisista ja koska ilmeeni ei värähtänytkään tajusin, että taisin juuri vahvistaa suomalaisten mieltymyksen vahvaan viinaan... :D En todellakaan tiedä, oliko tämä juoma vahvempaa vai miedompaa kuin kirkas vodka meillä.. Hauskaa kuitenkin oli katsella espanjalaisten ilmeitä, kun he humauttelivat juomaa kurkustaan alas.

Sunnuntai meni leppoisissa merkeissä. Tarkoittaen, että mitään ei tapahtunut enkä poistunut asunnosta vaan istuin useita tunteja tekemässä koulutehtävää, joka piti palauttaa tänään. Tapani mukaan aloitin sen vasta eilen..Ehkä se vain tuntui ylirankalta, koska olen viimeksi tehnyt varsinaisia koulutehtäviä joskus viime joulukuussa :D Onneksi Hanna paistoi pannareita ja pelasti mut tylsäkuolemalta. Oikeastaan tehtävässä ei ollut mitään vikaa ja aihekin oli varsin mielenkiintoinen. Tehtävän olisi voinut olettaa olevan melko helppo, mutta minulle vain ei ole suotu taitoa kirjoittaa referaatteja.. No, oikeastaan arvosanoilla täällä ei ole väliä, sillä Suomessa ne kuitenkin merkitään vain hyväksytty tai hylätty- merkinnöillä. Ei sillä, ymmäsin kyllä kappaleen sisällön ja opin uutta ja ymmärsin pointin, mutta kirjoittaa siitä 1500-2000 sanaa? No way. Tai kyllähän mä sen tein, mutta melko työlästä se oli. Nyt pitäisi alkaa lukea sitten huomisen psykologian ja sosiologian välikokeeseen. Kokeen arvo on 40% kokonaisarvosanasta. Jos vedän tämän hyvin, mun tarttee vaan päästä läpi loppukokeesta ilman mitään päätähuimaavia pisteitä, sillä täällä riittää 40% kurssin läpipääsemiseen. Kaikki arvioidaan prosentein, ihan kummia ovat. Mutta nyt lukemisen pariin. Ehdin lukea jokusen tunnin, mutta taidan mennä aikaisin tänään nukkumaan. On parempi saada hyvät yöunet! Aina.